Kun nuori ei koe tulevansa ymmärretyksi, vastustus voi muuttua väkivallaksi

Kun lapsi tai nuori elää pitkään tilanteessa, jossa hän kokee kontrollin menettämistä, väärinymmärretyksi tulemista ja jatkuvaa ongelmakeskeistä tarkastelua, hänen hermostonsa voi jäädä pysyvään puolustustilaan.

Tässä tilassa nuori ei enää toimi turvallisuuden kokemuksesta käsin.

Hän toimii selviytyäkseen.

Jos nuori kokee, ettei häntä kuulla, ettei hänellä ole vaikutusvaltaa omaan elämäänsä, hän voi alkaa etsiä keinoja palauttaa kokemus kontrollista.

Joskus tämä voi ilmetä väkivaltana.

Ei siksi, että nuori haluaisi vahingoittaa.

Vaan siksi, että väkivalta voi hetkellisesti luoda kokemuksen vallasta tilanteessa, jossa nuori on kokenut itsensä pitkään voimattomaksi.

Väkivalta on usein viimeinen keino, ei ensimmäinen

Ennen väkivaltaa nuori on usein yrittänyt muita keinoja:

– puhumista

– vastustamista

– vetäytymistä

– kieltäytymistä

– tunteiden ilmaisua

Jos nämä keinot eivät ole johtaneet kokemukseen kuulluksi tulemisesta, nuoren hermosto voi siirtyä voimakkaampiin selviytymisreaktioihin.

Väkivalta voi kohdistua:

– muihin ihmisiin

– esineisiin

– tai nuoreen itseensä

Itseen kohdistuva väkivalta on usein merkki syvästä sisäisestä kuormituksesta ja toivottomuuden kokemuksesta.

Se ei ole huomion hakemista.

Se on merkki siitä, että nuori ei enää löydä muita keinoja säädellä sisäistä kipuaan.

Mitä pidempään nuori on viranomaisjärjestelmän kontrollissa ilman korjaavaa kokemusta, sitä enemmän luottamus voi heikentyä

Kun nuori on toistuvasti tekemisissä viranomaisten, rajoitusten, valvonnan tai kontrollitoimenpiteiden kanssa ilman kokemusta aidosta ymmärryksestä, hänen suhteensa auktoriteetteihin voi muuttua.

Auktoriteetti ei enää näyttäydy turvana.

Se näyttäytyy kontrollina.

Kun tämä tapahtuu, nuori voi alkaa nähdä konfliktit normaalina osana vuorovaikutusta.

Kynnys vastustaa voi madaltua.

Ei siksi, että nuori haluaisi rikkoa sääntöjä, vaan siksi, että hänen hermostonsa ei enää odota tulevansa ymmärretyksi.

Kyse ei ole siitä, että nuori olisi "rikollinen" – kyse on katkenneesta turvallisuuden kokemuksesta

Nuoren käyttäytyminen on usein seurausta pitkäaikaisesta hermoston kuormituksesta, turvattomuudesta ja kokemuksesta, ettei hänellä ole vaikutusvaltaa omaan elämäänsä.

Kun turvallisuuden kokemus palautuu, myös aggressiivisuus ja väkivalta voivat vähentyä merkittävästi.

Muutos ei ala kontrollin lisäämisestä.

Se alkaa korjaavasta kokemuksesta:

– että nuori tulee nähdyksi

– että nuori tulee kuulluksi

– että nuori ei ole pelkkä ongelma

– että nuori on edelleen ihminen, jolla on arvo

Varhainen ymmärrys ja tuki voivat katkaista kehityksen suunnan

Mitä aikaisemmin nuori saa kokemuksen turvallisuudesta, ymmärryksestä ja tuesta, sitä suurempi mahdollisuus on vähentää aggressiivisuutta ja palauttaa luottamus.

Nuori ei tarvitse lisää pelkoa.

Nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että hän ei ole yksin.

Viesti vanhemmalle

Jos lapsesi tai nuoresi käyttäytyy aggressiivisesti, se ei tarkoita, että olet epäonnistunut.

Se tarkoittaa, että lapsesi hermosto on ollut liian pitkään kuormittuneena ilman riittävää tukea.

Oikeanlainen tuki voi muuttaa kehityksen suunnan.

Koskaan ei ole liian myöhäistä palauttaa turvallisuuden kokemusta.